Ideat

Kymmenentuhannen asukkaan Kauniaisten kaupungissa on järvi, minkä nimi on Gallträsk. Talvisesta järvestä on kasvanut viimevuosina perinteisten talviliikuntalajien harrastajien paratiisi, missä hiihdetään, luistellaan, kävellään, jääpurjehditaan, napakelkkaillaan, pilkitään ja käydään avannossa uimassa sekä tietysti rupatellaan muiden kanssa. Munkkikahvit kioskista tai evästauko täydentävät miellyttävän ulkoilukokemuksen. Perinteistä "maalaiskylä meininkiä" parhaimmillaan :-) Kole toiminta ei ole veronmaksajien rahoilla rakennettu ja ylläpidetty, vaan toiminta perustuu vahvasti mm. kyläläisten yhteisöllisyyteen, lahjoituksiin ja talkoo toimintaan. Lue lisää toimintaa organisoivasta Kolesta: https://www.facebook.com/kole.yhdistys/ Olisikohan Kauniainen/Kole-toimintamallissa ideoita meille muillekin, kun kunnan fokusoivat niukat resurssinsa lakisääteisiin palveluihin?

Suomalainen Aalto-yliopistossa syntynyt yritys kehittää osmankäämin höytyvästä täytettä tyynyihin ja talvitakkeihin. Verrattuna öljypohjaiseen polyesteriin ja ankanuntuvaan, osmankäämi on ekologinen ja ympäristöystävällinen täytemateriaali. Sen viljely turvemailla voisi myös tarjota maanomistajille ja viljelijöille uuden tulonlähteen. Juvalla on runsaasti soita ja osa niistä on otettu turvetuotantoon. Turpeen käyttö energiantuotannossa on vähentynyt ja vähenemässä edelleen. Voisiko osmankäämin viljely vaate ym. kuiduksi olla Etelä-Savolle mahdollisuus, mihin panostetaan tutkijoiden ym. kumppanien kanssa jo nyt tuotekehityksen varhaisessa vaiheessa? Näin juvalaisilla toimijoilla voisi olla mahdollisuus saavuttaa osmankäämi liiketoiminnassa/jalostusketjussa parempi asema kuin perinteinen raaka-aineen kasvattaja/toimittaja. Ymmärtääkseni osmankäämikuitua on käytetty Suomessa jo viimevuosisadalla. Löytyisiköhän Juvalta vielä muistitietoa/osaamista osmankäämin hyödyntämisestä tuolloin? Juvalla on paljon kokemusta/osaamista kuitupuun kasvattamisesta ja toimittamisesta kuituja valmistavalle teollisuudelle. Löytyisikö siitä toimitusketjusta toimijoita myös valtavan potentiaalin omaavan osmankäämibusineksen käynnistämiseen ja kehittämiseen? https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/etuina-ekologisuus-ja-ilmastohyodyt-suomalaisyritys-kehittaa-osmankaamin-hoytyvasta-taytetta-tyynyihin-ja-talvitakkeihin/8554146#gs.h4u019 https://www.metsakeskus.fi/fi/ajankohtaista/osmankaamista-uusi-kestava-raaka-aine-tekstiiliteollisuuden-tarpeisiin

Olisiko Juvalla tarvetta coworking tilalle, mistä voisi vuokrata työpisteen päivä kerrallaan? Tila mahdollistaisi paikallisille satunnaisen etätyön asiallisesti varustetussa toimistossa ja houkutttelisi kaupunkilaisia kesäasukkaita jatkamaan työskentelyaikaa Juvalla. Coworking, mitä se on? ”Coworking on yhteisöllinen palvelukonsepti. Coworking-tila tarjoaa toimitilojen lisäksi erilaisia palveluita ja tapahtumia. Toimintaa organisoi oma henkilökunta ja tavoitteena on, että tapahtumat ja palvelut muodostaisivat mahdollisimman hyvän synenergian tilassa toimivien ihmisten ja yritysten kanssa. ”

Lihaskuntoharjoittelupaikka kuntoportaiden lähettyville.

Juvan elinvoiman lisäämiseksi tarvitsemme kuntamme ulkopuolelta asukkaita, työntekijöitä ja yrittäjiä. Onnistumisen kannalta kannattanee pyrkiä houkutelemaan henkilöitä, jotka tuntevat maaseutumaisen kunnan elinolot. Vielä parempi, jos tuntevat myös jollain tavalla Juvan ja/tai juvalaisia. On todettu, että maahanmuuttajat, jotka ovat lähtömaassaan maaseudulta ja/tai joilla on jo yhteyksiä esim. aiemmin muuttaneiden sukulaisten vuoksi viihtyvät paremmin maaseudulla uudessa maassa. a) Monien sotaa paenneiden ukrainalaisten sanotaan olevan maaseudulta ja heillä on ollut jo aiemmin sukulaisia ja tuttuja töissä Etelä-Savossa. Heidän houkuttelu siten, että syntyy riittävän iso ja elinvoimainen (Juvalla viihtymisen edellytys) oma yhteisö paikkakunnalle olisi mielestäni ”low-hanging fruit”. b) Etelä-Savosta aikanaan Ruotsiin muuttaneet ja heidän lapsensa ja lapsen lapsensa saattaisivat olla hyvä kohde houkutella ”takaisin muuttoon” Juvalle. Tällä hetkellä Suomella on Ruotsissa erittäin hyvä maine, kuten olemme mediankin kautta voineet kuulla. Lisäksi Ruotsissa on akuutti ”jengi-ongelma” mikä vähentää sinne muuttaneiden viihtymistä ja turvallisuuden tunnetta siellä. Suomalaislähtöisistä Ruotsissa asuvista voisimme saada kielitaitoisia, osaavia uusia kuntalaisia. Vähemmän koulutettuja ammattilaisia maatalouden ja teollisuuden tehtäviin, yrittäjiä, korkeasti koulutettuja nuoria kaupunkilaisia ”laadukkaan elämän etsijöitä” haja-asutusalueelle (esim. etätyöntekijöitä ja mikroyrittäjiä), mutta myös eläkeläisiä, jotka haluavat palata juurilleen. Molemmille kohderyhmille markkinointia varten on jo olemassa Juvan mahdollisuuksista viestintä tuttava verkostossa. Kohtuullisin kustannuksin sitä voisi vauhdittaa vaikkapa FB:tä hyödyntäen.

1) Juvan kunnan kartta kylinen kunnan sivuille. Kartta on voitava suurentaa ja pienentää, kun hakee teiden nimiä/ nähtävyyksiä jne 2) Juvan esittelyyn lisäys: Etelä-Juvalla on Saimaan rantoja ja saaristoa XXX kilometriä ( mm Enovesi, Siikavesi, Luonteri ja Lietvesi) veneilyyn ja retkeilyyn. Vierasvenesatamat : 1) Siikakoski 2) Savivedepää 3 ) Karihiekka. Sitten vasta tervetuloa juvemmalle ! 3) Juvan kunnan historiaan lisäys: 1800-1900-luvun vaihteessa Juvan eteläosissa oli useita laivureita, jotka rakentamillaan tervahöyryillä ja lotjilla kuljettivat viljaa, tavaroita ja ihmisiä Saimaalla ja Saimaan kanavaa pitkin aina Viipuriin saakka. 4) kunnan sivuille uimarannat kohtaan lisäys joka uimarannan kohdalle, mikä järvi on kyseessä ja missä päin Juvaa ( Pohjois-Juva , Koillis-Juva jne). Pelkät paikannimet eivät sano ei- juvalaiselle mitään

Puikkasenraitilta ajetaan ylämäkeä Juvantien risteykseen. Siinä on kesäisin rehevää kasvillisuutta molemmin puolin ja talvisin lumikinoksia jotka haittaavat todella pahasti näkyvyyttä varsinkin kirkolle päin. Puikkasenraitilta tullessa autoa joutuu hivuttamaan puoleenväliin kaistaa ennenkuin näkee tuleeko liikennettä kirkoltapäin. Risteys on vaarallinen sillä jos kirkolta päin tuleekin auto niin joutuu peruuttamaan takaisin Puikkasenraitille ja se on sekunneista kiinni.

Kuvakirja Juvalta jota kiva selata ja muistella. Se palauttaisi monella mieleen millainen Juva oli vuosikymmentiä sitten ja ehkä kirvoittaisi myös kehittämään Juvaa. Kuvakirjaa on myös mukavampi selata kuin digitaalisia kuvia.

Lisää roskiksia kävelyteiden varsille. Ei ole järjin kivaa kuljettaa koiran kakkapussia puolta lenkistä. Esimerkiksi välikankaalta kirkolle kävellessä ei tien varrella taida olla yhden yhtään roskista.

Uusi nelikaistainen tie Juvan ja Mikkelin välillä on lyhentänyt matka-ajan alle puoleen tuntiin (mikä on myös tavallinen matka-aika useista haja-asutuskylistä Juvan kirkonkylään). Voisiko Juvan kirkonkylää markkinoida aktiivisemmin mikkeliläisille asunnon etsijöille? Juva tarjoaa tavallisen perheen arjen peruspalvelut ja myös monipuolisia harraste mahdollisuuksia. Ylivoimaisena kilpailuetuna asuntojen myyntihinnat olivat Kiinteistömaailman tilastojen mukaan Juvalla vuonna 2022 noin puolet Mikkelin vastaavista. Avainasemassa on selvittää potentiaalisten muuttajien toiveet julkisen liikenteen osalta, jolloin useammat voisivat käyttää niitä henkilöautojen sijaan. Tavoitteena olisi mm. kunnan asukasluvun lisääminen ja asuntojen hintatason nostaminen kysyntää lisäämällä lähemmäs naapurikaupungin hintatasoa.

Juvan kirkonkylä on Jukajärven rannalla, mutta rantasijaintia ei hyödynnetä erityisen paljon kyläläisten huviksi ja hyödyksi. Olisiko mahdollista viihtyisyyden ja vetovoiman lisäämiseksi lisätä kuntalaisten pääsyä ja ranta-aktiviteetteja/-palveluita järven rannalla (eri vuoden aikoina)?

Keskustassa on useampi vanha ja ruma,tyhjillään oleva rakennus. Ne tulisi saada kaunistettua tai purettua tai johonkin fiksuun käyttöön.

1. Olisi upeaa jos Juvan lukiota käyttävien oppilaiden olisi mahdollista saada helpotusta esimerkiksi lukion kirjojen ostamiseen. Jos kunta tarjoaisi lukiolaisille jotain etuja,se voisi hyvinkin houkutella nuoria lähialueilta opiskelemaan Juvan lukioon,mikä toisi lisää tuloja Juvan yrityksille ja saattaisi sieltä joku nuori jäädä pysyvästikkin juvalle. 2. Juvan hotellin suoralle voisi asentaa nopeus tutkan. Joka iltainen "Paljonko Volvo kulkee" meteli on aika raskasta kuunneltavaa kun ikkunoita olisi mukava pitää auki kesähelteellä. Eikä se kovin turvallistakaan ole. 3. Musiikkitapahtuma. Esimerkiksi "metsä tekno" ei olisi paha. Tekno/tietokone musiikki on kovassa nosteessa ollut pidemmän aikaa, ja jos yhdistäisimme esimerkiksi metsän ja luonnon, DJ:eiden esiintymiseen,se voisi hyvinkin vetää nuoria ja musiikin fanittajia tapahtumaan. Samalla hyötyisihän turisteista Juvan yritykset.

Voisiko Köyhänmiehenlappiin ja Konnusjoen laavulle tehdä pitkospuut/jonkin kävely reitin? Juvalla olisi paljon mahdollisuuksia hienoilla kävely maastoille muutenkin, mitta niitä ei hyödynnetä..

Juva appi ei enää toimi uusilla Android versioilla. Päivitys tuolle olisi asiaa.

Hei olen aiemminkin laittanut tästä toiveen, samaten kuin hydrohexistä uimahalliin. Se toteutui iso kiitos siitä. Siis onko se mitenkään mahdollista saada pyörätie Jukajärven ympärille, koska nyt ihmiset fillaroivat sitä kesällä henkensä kaupalla. Autot ajaa siinä tosi kovaa ja rekkaliikennekin jatkuu.

Olisiko hyvä ympäristön ja rantojen siistimisen kannalta järjestää tempaus keväällä, missä kunta yhteistyössä Kuusakoski Oy:n kanssa operoisi vanhojen lasikuituveneiden keräyksen. Kuntalaiset ja mökkiläiset voisivat tuoda keräyspäivänä vanhan hävitettävän lasikuituveneen pientä korvausta vastaan asianmukaisesti kierrätettäväksi. Kaikki voittaisivat, rannat siistiytyisivät ja luonto kiittää.

Juvalla puuttuu kunnon venelaituri, Siikakosken laituri kovin syrjässä. Saviveden päästä lasketaan veneitä vesille joka päivä ja nostetaan ylös, aika saada sinne laituri, jossa olisi paikkoja vakituisille ja vieraileville veneille. Puumala julkisti, että rakentaa Pistohiekkaan uuden sataman, miksei Juva halua hyödyntää upeata Saimaata? Norppa risteilyltä, retki risteilyltä upeisiin saariin???