Kymmenentuhannen asukkaan Kauniaisten kaupungissa on järvi, minkä nimi on Gallträsk. Talvisesta järvestä on kasvanut viimevuosina perinteisten talviliikuntalajien harrastajien paratiisi, missä hiihdetään, luistellaan, kävellään, jääpurjehditaan, napakelkkaillaan, pilkitään ja käydään avannossa uimassa sekä tietysti rupatellaan muiden kanssa. Munkkikahvit kioskista tai evästauko täydentävät miellyttävän ulkoilukokemuksen. Perinteistä "maalaiskylä meininkiä" parhaimmillaan :-) Kole toiminta ei ole veronmaksajien rahoilla rakennettu ja ylläpidetty, vaan toiminta perustuu vahvasti mm. kyläläisten yhteisöllisyyteen, lahjoituksiin ja talkoo toimintaan. Lue lisää toimintaa organisoivasta Kolesta: https://www.facebook.com/kole.yhdistys/ Olisikohan Kauniainen/Kole-toimintamallissa ideoita meille muillekin, kun kunnan fokusoivat niukat resurssinsa lakisääteisiin palveluihin?

Lihaskuntoharjoittelupaikka kuntoportaiden lähettyville.

Juvan elinvoiman lisäämiseksi tarvitsemme kuntamme ulkopuolelta asukkaita, työntekijöitä ja yrittäjiä. Onnistumisen kannalta kannattanee pyrkiä houkutelemaan henkilöitä, jotka tuntevat maaseutumaisen kunnan elinolot. Vielä parempi, jos tuntevat myös jollain tavalla Juvan ja/tai juvalaisia. On todettu, että maahanmuuttajat, jotka ovat lähtömaassaan maaseudulta ja/tai joilla on jo yhteyksiä esim. aiemmin muuttaneiden sukulaisten vuoksi viihtyvät paremmin maaseudulla uudessa maassa. a) Monien sotaa paenneiden ukrainalaisten sanotaan olevan maaseudulta ja heillä on ollut jo aiemmin sukulaisia ja tuttuja töissä Etelä-Savossa. Heidän houkuttelu siten, että syntyy riittävän iso ja elinvoimainen (Juvalla viihtymisen edellytys) oma yhteisö paikkakunnalle olisi mielestäni ”low-hanging fruit”. b) Etelä-Savosta aikanaan Ruotsiin muuttaneet ja heidän lapsensa ja lapsen lapsensa saattaisivat olla hyvä kohde houkutella ”takaisin muuttoon” Juvalle. Tällä hetkellä Suomella on Ruotsissa erittäin hyvä maine, kuten olemme mediankin kautta voineet kuulla. Lisäksi Ruotsissa on akuutti ”jengi-ongelma” mikä vähentää sinne muuttaneiden viihtymistä ja turvallisuuden tunnetta siellä. Suomalaislähtöisistä Ruotsissa asuvista voisimme saada kielitaitoisia, osaavia uusia kuntalaisia. Vähemmän koulutettuja ammattilaisia maatalouden ja teollisuuden tehtäviin, yrittäjiä, korkeasti koulutettuja nuoria kaupunkilaisia ”laadukkaan elämän etsijöitä” haja-asutusalueelle (esim. etätyöntekijöitä ja mikroyrittäjiä), mutta myös eläkeläisiä, jotka haluavat palata juurilleen. Molemmille kohderyhmille markkinointia varten on jo olemassa Juvan mahdollisuuksista viestintä tuttava verkostossa. Kohtuullisin kustannuksin sitä voisi vauhdittaa vaikkapa FB:tä hyödyntäen.